Haku: 

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KURSSIKUVAUKSET

(Voimassa 1.8.2005 ja sen jälkeen aloittaneilla)

KURSSIKUVAUKSET OPPIAINEITTAIN

1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2. Toinen kotimainen kieli (B1), ruotsi 3. Peruskoulun ala-asteelta alkanut kieli (A1 ja A2) 3.1. englanti (A1) 3.2. saksa (A2) 4. Peruskoulun yläasteelta alkanut kieli (B2) 4.1. saksa ja ranska 5. Lukiossa alkava kieli (B3) 5.1. saksa, ranska ja venäjä 6. Matematiikka 6.1. Pitkä matematiikka 6.2. Lyhyt matematiikka 7. Ympäristö- ja luonnontieteet 7.1. Fysiikka 7.2. Kemia 7.3. Biologia 7.4. Maantiede

8. Katsomusaineet 8.1. Evankelisluterilainen uskonto 8.2. Elämänkatsomustieto 8.3. Filosofia 9. Psykologia 10. Historia 11. Yhteiskuntaoppi 12. Taideaineet 12.1. Musiikki 12.2. Kuvataide 13. Liikunta 14. Terveystieto 15. Opinto-ohjaus 16. Muiden oppiaineiden oppimääriin kuulumattomat soveltavat kurssit 16.1. Tietotekniikka 16.2. Tietojenkäsittelytieteen kurssit

1. Äidinkieli ja kirjallisuus

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakollisten kurssien suoritusjärjestykseksi suositellaan numerojärjestystä. Syventävistä kursseista kurssi ÄI7 voidaan suorittaa jo kurssin ÄI3 jälkeen.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan kurssikokeen tai sen tilalla olevan tekstitaidon kokeen tai muun kirjoitelman sekä muiden kurssin aikana tehtyjen kirjallisten ja suullisten osasuoritusten sekä jatkuvan näytön perusteella. Syventävistä kursseista ÄI7 arvioidaan erilaisten suullisten esitysten ja jatkuvan näytön perusteella.

Pakolliset kurssit

1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

Keskeiset sisällöt:

• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
• tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
• erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys
• tekstien referointi ja kommentointi
• omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
• vuorovaikutustaidot ryhmässä

2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

Keskeiset sisällöt:

• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
• kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

Keskeiset sisällöt:

• kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
• proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
• lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
• draama kirjallisuudenlajina
• novellien, runojen ja draaman erittelyä
• kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.

Keskeiset sisällöt:

• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
• vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
• argumentointitavat ja retoriset keinot
• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
• tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

Keskeiset sisällöt:

• eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
• tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
• oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
• oman tyylin hiontaa ja huoltoa

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Keskeiset sisällöt:

• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
• suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Keskeiset sisällöt:

• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

• tekstityypit ja tekstilajit
• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
• kielenhuoltoa

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Keskeiset sisällöt:

• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
• ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
• mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
• osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

2. Toinen kotimainen kieli (B1), ruotsi

Kurssien suoritustapa: Pakolliset ja syventävät kurssit suoritetaan ensisijaisesti oppitunneille osallistuen. Itsenäinen suoritus on mahdollista perustellusta syystä etukäteen sopien.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset ja syventävät kurssit suoritetaan ensisijaisesti numerojärjestyksessä, soveltavat kurssit vapaasti.

Kurssien arviointi: Arvostelu perustuu summatiiviseen (laajaan) kokeeseen. Lisäksi arvosteluun vaikuttavat tuntiaktiivisuus, kotitehtävien teko ja pienemmät kokeet.

Pakolliset kurssit

1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa

ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.

5. Elinympäristömme (RUB5)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään

yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen.

Soveltavat kurssit

Soveltavista kursseista ei yleensä pidetä kurssikoetta vaan kurssin hyväksytystä suorittamisesta annetaan suoritusmerkintä.

8. Valmentava kurssi 1 (RUB8, ½ kurssia)

Kurssi sijoittuu ensimmäisen vuoden alkuun ja tavoitteena on kerrata tärkeimpiä yläasteella opittuja asioita oppilaitten toiveitten mukaan sekä valmentaa lukio-opiskeluun.

10. Valmentava kurssi 3 (RUB10)

Kurssi on tarkoitettu valmentavaksi kurssiksi niille opiskelijoille, jotka aikovat kirjoittaa A-ruotsin.

3. Peruskoulun ala-asteelta alkanut kieli (A1 ja A2)

3.1. englanti (A1)

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan yleensä oppitunneille osallistumalla. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa. Soveltavia kursseja 9, 12 ja 13 ei voi suorittaa itsenäisesti.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan kurssikokeiden, jatkuvan näytön ja muiden osasuoritusten perusteella.

Pakolliset kurssit

1. Nuori ja hänen maailmansa (EA1)

Kurssin tavoitteena on vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan niveltäen perusopetuksen ja lukion kielenopetusta. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista, koska aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen sekä ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2. Viestintä ja vapaa-aika (EA2)

Kurssin tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa sanaston ja rakenteiden hallintaa, tutustua kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä sekä harjoittaa puheviestintää monipuolisesti. Tilanteet ja aihepiirit liittyvät vapaa-ajan harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan kiinnittäen huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3. Opiskelu ja työ (EA3)

Kurssin tavoitteena on harjoitella opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää, opiskelu- ja työsanaston hallintaa sekä muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kirjallisessa viestinnässä korostuvat kuvaileva kirjoitelma, työpaikkahakemuksen ja CV:n laatiminen.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (EA4)

Kurssin tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin, laajentaa yhteiskunnallisen sanaston hallintaa ja harjoittaa puhumista, tekstin ymmärtämistä ja kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä esim. tiivistelmä, argumentatiivinen kirjoitelma tai yleisönosaston kirje.

5. Kulttuuri (EA5)

Kurssin tavoitteena on käsitellä kulttuuria laaja-alaisesti: kirjallisuutta, musiikkia, kuvataidetta, teatteria ja elokuvaa, oppia eri taiteen alojen sanastoa sekä harjoittaa tekstin lukemista vaativahkolla tasolla ja valmistaa laajahko kulttuuriaiheinen tuotos ja esitellä se.

6. Tiede, talous ja tekniikka (EA6)

Kurssin tavoitteena on oppia eri tieteenaloihin, tekniikan saavutuksiin, viestinnän eri muotoihin sekä talouselämään liittyvää sanastoa ja harjoittaa kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla. Lukemisstrategioiden harjoittelua jatketaan ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.

7. Luonto ja kestävä kehitys (EA7)

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvää kieltä, tutustuttaa opiskelijoita päättökokeen testityyppeihin ja kehittää kielitaitoa monipuolisesti. Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluvat haasteellisen tekstin ymmärtävä lukeminen ja erilaisten rekisterien mukainen kirjoittaminen.

8. Puhu ja ymmärrä paremmin (EN8)

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

Soveltavat kurssit

Soveltavista kursseista ei yleensä pidetä kurssikoetta vaan kurssin hyväksytystä suorittamisesta annetaan suoritusmerkintä.

9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (EN9)

Tavoitteena on oppia maailmanpolitiikan kehitystrendien, ihmisoikeuksien, ajankohtaisten  tapahtumien ja erilaisiin maailman kuviin liittyvien aiheiden kuvailussa tarvittavaa sanastoa, vahvistaa vaativien tekstien avaamisessa tarvittavien strategioiden hallintaa ja harjoitella jossain määrin päättökokeiden testityyppejä. Kirjallisessa viestinnässä keskitytään erilaisten rekisterien mukaisien kirjoitelmien tuottamiseen.

10. Kertauskurssi (EA10, ½ kurssia)

Kurssi on tarkoitettu välttävästi menestyville oppilaille. Kurssilla harjoitellaan ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti kieliopin perusasioita (esim. aikamuotojen vastaavuus, futuuri, konditionaalit, passiivi, epäsuora esitys, apuverbit, infinitiivit, ing-muodot, relatiivipronominit), aineen kirjoittamista, erilaisia luetunymmärtämistehtäviä, monivalinta-aukkotehtäviä, produktiivisia aukkotehtäviä jne. Kurssin päätavoitteena on perusasioiden kertaus, ainekirjoitustaitojen ja luetunymmärtämistaitojen vahvistaminen.

11. Yo-kokeisiin valmentava kurssi (EA11)

Kurssin tavoitteena on harjoitella erilaisia päättökokeen tehtävätyyppejä, vaativaa tekstin ja kuullun ymmärtämistä, erityyppisten kirjoitelmien tuottamista ja valmistaa opiskelijoita päättökokeen suorittamiseen. Kielioppiasiat opiskellaan eri kursseilla kulloinkin käytössä olevan kirjasarjan mukaan.

12. Kuuntelukurssi 1 (EA12, ½ kurssia)

Kurssilla harjoitellaan asteittain vaikeutuvia, erilaisia kuuntelutehtäviä, monivalintaa, avoimia kysymyksiä, täydentämistä jne. Kuuntelutehtävistä tutkitaan myös käsikirjoitukset, jolloin oppilas näkee mitä nauhalla oikeasti sanottiin. Kurssi on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joiden kuuntelutaidot kaipaavat lisäharjoitusta. Kurssi sijoitetaan toiselle opintovuodelle.

13. Kuuntelukurssi 2 (EA13, ½ kurssia)

Kurssilla harjoitellaan vaikeampia, lähinnä yo-kuunteluun valmentavia kuuntelutehtäviä, monivalintaa, avoimia kysymyksiä, referaatin tekoa jne. Mahdollisuuksien mukaan tutkitaan myös kuuntelutehtävien käsikirjoitukset. Kurssi on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joiden kuuntelutaidot kaipaavat lisäharjoitusta.

3.2. saksa (A2)

Kurssien suoritustapa: Kurssien suorittaminen oppitunneille osallistumalla on suositeltavaa.

Kurssien suoritusjärjestys: Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.

Kurssien arviointi: Kurssien arviointi perustuu kokeisiin, mahdollisiin pistokkaisiin ja kielioppitesteihin sekä tuntiosallistumiseen.

Pakolliset kurssit

1. Nuori ja hänen maailmansa (SA1)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2. Viestintä ja vapaa-aika (SA2)

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3. Opiskelu ja työ (SA3)

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SA4)

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.” Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

5. Kulttuuri (SA5)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

6. Tiede, talous ja tekniikka (SA6)

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Luonto ja kestävä kehitys (SA7)

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SA8)

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

Soveltavat kurssit

9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (SA9)

Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat,  ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

10. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (SA10)

Kielen eri osa-alueita vahvistetaan monipuolisesti eli rakenteiden kertausta, yo-kuunteluita, yo-vihkoja ja kirjoitelmia.

4. Peruskoulun yläasteelta alkanut kieli (B2)

4.1. saksa ja ranska

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan yleensä oppitunneille osallistumalla. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan kurssikokeiden, jatkuvan näytön ja muiden osasuoritusten perusteella.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Vapaa-aika ja harrastukset (SB21, FB21)

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

2. Meillä ja muualla (SB22, FB22)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

3. Ennen ja nyt (SB23, FB23)

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SB24, FB24)

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

5. Kulttuuri (SB25, FB25)

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

6. Yhteinen maapallomme (SB26, FB26)

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

7. Tiede ja tekniikka (SB27, FB27)

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Rakenteiden hallinta korostuu myös kurssilla.

8. Luonto ja kestävä kehitys (SB28, FB28)

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ja kuullun ymmärtämistä sekä kirjoittamista. Rakenteiden hallintaa korostetaan edelleen.

Soveltavat kurssit

9. Suullinen kielitaito (SB29, FB29, ½ kurssia)

Kurssilla harjoitellaan erilaisia suullista viestintää vaativia tilanteita. Harjoitellaan myös suullisen kokeen tehtävätyyppejä.

5. Lukiossa alkava kieli (B3)

5.1. saksa, ranska ja venäjä

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan yleensä oppitunneille osallistumalla. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan kurssikokeiden, jatkuvan näytön ja muiden osasuoritusten perusteella.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SB31, FB31, VB31)

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

2. Näin asiat hoituvat (SB32, FB32, VB32)

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

3. Vapaa-aika ja harrastukset

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

4. Meillä ja muualla

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

5. Ennen ja nyt

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

7. Kulttuuri

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

8. Yhteinen maapallomme

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Soveltavat kurssit

9. Suullinen kielitaito (½ kurssia)

Kurssilla harjoitellaan erilaisia suullista viestintää vaativia tilanteita. Harjoitellaan myös suullisen kokeen tehtävätyyppejä.

10. Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi

Kielen eri osa-alueita vahvistetaan monipuolisesti, eli rakenteiden kertausta, yo-kuunteluita, yo-vihkoja ja kirjoitelmia. Kurssilla pyritään erityisesti tuomaan esiin tieteeseen, tekniikkaan, luontoon ja kestävään kehitykseen liittyvää materiaalia.

6. Matematiikka

Vaihdettaessa matematiikan oppimäärää pitkästä lyhyeen ovat hyväksi lukemisessa voimassa seuraavat vastaavuudet: MAA1 ® MAB1, MAA3 ® MAB2, MAA6 ® MAB5, MAA7 ® MAB4 ja MAA8 ® MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

6.1. Pitkä matematiikka

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Talousmatematiikka MA15 voidaan kuitenkin suorittaa kahden ensimmäisen kurssin jälkeen.

Kurssien arviointi: Kurssikokeen lisäksi arviointiin otetaan mukaan jokaisen kurssin alussa sovitulla painotuksella mahdollisesti seuraavia osioita: välikokeet, tuntiosaaminen ja kotitehtävät.

Pakolliset kurssit

1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

Keskeiset sisällöt

• potenssifunktio
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• juuret ja murtopotenssi
• eksponenttifunktio

2. Polynomifunktiot (MAA2)

Keskeiset sisällöt

• polynomien tulo ja binomikaavat
• polynomifunktio
• toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
• toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
• toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
• polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3. Geometria (MAA3)

Keskeiset sisällöt

• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
• sini- ja kosinilause
• ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
• kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

4. Analyyttinen geometria (MAA4)

Keskeiset sisällöt

• pistejoukon yhtälö
• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
• itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
• yhtälöryhmän ratkaiseminen
• pisteen etäisyys suorasta

5. Vektorit (MAA5)

Keskeiset sisällöt

• vektoreiden perusominaisuudet
• vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
• koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
• suorat ja tasot avaruudessa

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)

Keskeiset sisällöt

• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
• jakauman tunnusluvut
• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
• kombinatoriikka
• todennäköisyyksien laskusäännöt
• diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
• diskreetin jakauman odotusarvo
• normaalijakauma

7. Derivaatta (MAA7)

Keskeiset sisällöt

• rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
• polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
• polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Keskeiset sisällöt

• juurifunktiot ja -yhtälöt
• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• yhdistetyn funktion derivaatta
• käänteisfunktio
• juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)

Keskeiset sisällöt

• suunnattu kulma ja radiaani
• trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
• trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• trigonometristen funktioiden derivaatat
• lukujono
• rekursiivinen lukujono
• aritmeettinen jono ja summa
• geometrinen jono ja summa

10. Integraalilaskenta (MAA10)

Keskeiset sisällöt

• integraalifunktio
• alkeisfunktioiden integraalifunktiot
• määrätty integraali
• pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

Valtakunnalliset syventävät kurssit

11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)

Keskeiset sisällöt

• lauseen formalisoiminen
• lauseen totuusarvot
• avoin lause
• kvanttorit
• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
• Eukleideen algoritmi
• alkuluvut
• aritmetiikan peruslause
• kokonaislukujen kongruenssi

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)

Keskeiset sisällöt

• absoluuttinen ja suhteellinen virhe
• Newtonin menetelmä ja iterointi
• polynomien jakoalgoritmi
• polynomien jakoyhtälö
• muutosnopeus ja pinta-ala

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Keskeiset sisällöt

• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
• epäoleelliset integraalit

Koulukohtaiset syventävät kurssit

14. Kertauskurssi (MAA 14)

Opiskelija:

• kokoaa yhteen lukion pitkän matematiikan keskeiset sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita
• vahvistaa laskennallisia valmiuksiaan
• valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeisiin

15. Talousmatematiikka (MAA 15)

Keskeiset sisällöt

• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
• kurssi on sama kuin lyhyen matematiikan kurssi MAB7

6.2. Lyhyt matematiikka

Kurssien suoritustapa: Kaikilla kursseilla suositellaan opetukseen osallistumista.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltavaksi numerojärjestyksessä. Kurssi MAB9 syventää ja kokoaa lukion lyhyen matematiikan ja edellyttää vähintään pakolliset kurssit suoritetuiksi. Syventävillä kursseilla MAB7 ja MAB8 toivotaan pakolliset kurssit suoritetuiksi.

Kurssien arviointi: Kurssikokeen lisäksi arviointiin otetaan mukaan jokaisen kurssin alussa sovituilla painotuksilla mahdollisesti seuraavia osioita: välitestit, pistokkaat, kotitehtävät, näytetehtävät, projektityöt.

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

Pakolliset kurssit

1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)

Keskeiset sisällöt

• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
• yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

2. Geometria (MAB2)

Keskeiset sisällöt

• kuvioiden yhdenmuotoisuus
• suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Pythagoraan lause
• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

3. Matemaattisia malleja I (MAB3)

Keskeiset sisällöt

• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

4. Matemaattinen analyysi (MAB4)

Keskeiset sisällöt

• polynomifunktion derivaatta
• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
• graafisia ja numeerisia menetelmiä

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Keskeiset sisällöt

• jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
• normaalijakauma ja jakauman normittaminen.
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyden käsite
• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavia mallien käyttöä

6. Matemaattisia malleja II (MAB6)

Keskeiset sisällöt

• kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
• lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
• kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
• lineaarinen optimointi
• lukujono
• aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Talousmatematiikka (MAB7)

Keskeiset sisällöt

• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

8. Matemaattisia malleja III (MAB8)

Keskeiset sisällöt

• trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
• radiaani
• tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina.
• vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
• koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
• kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla

Koulukohtaiset syventävät kurssit

9. Kertauskurssi (MAB9)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kokoaa yhteen lukion lyhyen matematiikan keskeiset sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita
• vahvistaa laskennallisia valmiuksiaan
• valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeisiin

7. Ympäristö- ja luonnontieteet

7.1. Fysiikka

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistuen.

Kurssien suoritusjärjestys: Suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä.

Kurssien arviointi: kurssikokeen lisäksi arviointiin otetaan mukaan jokaisen kurssin alussa sovitulla painotuksella mahdollisesti seuraavia osioita: välikokeet, tuntiosaaminen, kotitehtävät ja kokeellisten tehtävien suoritus.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
• aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
• energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
• kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
• liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Lämpö (FY2)

Keskeiset sisällöt

• kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
• paine, hydrostaattinen paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
• mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
• lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
• energiavarat

3. Aallot (FY3)

Keskeiset sisällöt

• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
• heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
• valo, peilit ja linssit
• ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

4. Liikkeen lait (FY4)

Keskeiset sisällöt

• liikkeen mallit ja Newtonin lait
• etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
• liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
• liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
• värähdysliikkeen energia

5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)

Keskeiset sisällöt

• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
• pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
• pyörimisen liikeyhtälö
• pyörimismäärän säilyminen
• pyörimisliikkeen energia
• ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
• gravitaatio ja gravitaation alainen liike
• heittoliike ja planeettojen liike
• satelliitit ja niiden käyttö

6. Sähkö (FY6)

Keskeiset sisällöt

• sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
• jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
• Ohmin laki
• Joulen laki
• vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
• Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
• kondensaattori, kytkennät ja energia
• sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

7. Sähkömagnetismi (FY7)

Keskeiset sisällöt

• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
• varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
• induktiolaki ja Lenzin laki
• induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
• energian siirto sähkövirran avulla
• tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
• värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
• sähköturvallisuus
• energiateollisuus

8. Aine ja säteily (FY8)

Keskeiset sisällöt

• sähkömagneettinen säteily
• röntgensäteily
• mustan kappaleen säteily
• valosähköilmiö
• säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
• atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
• kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
• atomiytimen rakenne
• radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
• massan ja energian ekvivalenssi
• ydinreaktiot ja ydinenergia
• aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Koulukohtainen syventävä kurssi

9. Kertauskurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• muodostaa kokonaiskuvan lukion fysiikasta kertaamalla keskeisiä periaatteita
• valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeisiin

Keskeiset sisällöt

• aikaisempien ylioppilas- ja pääsykoetehtävien ratkaiseminen

Soveltavat kurssit

10. Kokeellisen fysiikan kurssi

Kurssille osallistumisen edellytys on vähintään kolmen fysiikan kurssin suorittaminen hyväksytysti.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu fysiikan työ- ja tutkimusmenetelmiin
• osaa tehdä johtopäätöksiä kokeellisista mittauksista ja havainnoista käyttäen uuden teknologian sovelluksia mahdollisuuksien mukaan hyödyksi

Keskeiset sisällöt

• vaativia fysiikan mittauksia
• tulosten tarkka ja objektiivinen raportointi
• virheenarviointi

7.2. Kemia

Kurssien suoritustapa: Kemian kokeellisen luonteen vuoksi suositellaan osallistumista tuntiopetukseen. Kurssit voidaan kuitenkin suorittaa osittain itsenäisesti, paitsi työkursseilla KE7 ja KE8 on osallistuttava opetukseen.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakollinen kurssi KE1 on opiskeltava ensimmäisenä ja tämän jälkeen kurssi KE2. Syventävät kurssit KE3 ja KE4 voidaan opiskella vapaassa järjestyksessä. Kurssille KE5 osallistumiselle suositellaan pohjatiedoksi pakollisen kurssin lisäksi kurssit KE2-KE4. Kurssi KE6 kokoaa ja syventää lukion kemian, joten kurssit KE1-KE5 oletetaan suoritetuiksi ennen sitä. Työkurssille KE7 vaaditaan esitietoina vähintään kurssit KE1 ja KE3. Kurssin KE8 esitiedoksi vaaditaan pakollisen kurssin lisäksi KE2.

Kurssien arviointi: Kurssikokeen lisäksi arviointiin otetaan mukaan jokaisen kurssin alussa sovituilla painotuksilla mahdollisesti seuraavia osioita: työpäiväkirja, työselostus (yksi tai useampi), pienimuotoinen projektityö, essee/näytetehtävä, välitestit, kotitehtävät. Kuitenkin kurssi KE7 arvostellaan vain työpäiväkirjojen ja/tai työselostusten pohjalta ja kurssi KE8 arvostellaan mahdollisen kokeen ja tutkimusprojektin ja/tai työselostusten perusteella suoritetuksi tai hylätyksi. Kurssit KE1-KE6 arvostellaan numeroin, kurssit KE7 ja KE8 arvostellaan suoritetuksi tai hylätyksi.

Pakollinen kurssi

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

Keskeiset sisällöt

• orgaanisia yhdisteryhmiä, kuten hiilivetyjä, orgaanisia happi- ja typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
• orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
• erilaiset seokset, ainemäärä ja pitoisuus
• orgaanisten yhdisteiden hapettumis-pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Kemian mikromaailma (KE2)

Keskeiset sisällöt

• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
• atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
• isomeria

3.Reaktiot ja energia (KE3)

Keskeiset sisällöt

• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
• epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
• stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
• energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
• reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

4.Metallit ja materiaalit (KE4)

Keskeiset sisällöt

• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
• hapettumis-pelkistymisreaktiot
• metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
• bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

5.Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Keskeiset sisällöt

• reaktiotasapaino
• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
• liukoisuus ja liukoisuustasapaino
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

Koulukohtainen syventävä kurssi

6. Lukion keskeinen kemia (KE6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kokoaa yhteen lukion kemian keskeiset sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita
• vahvistaa laskennallisia valmiuksiaan
• valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeisiin

Soveltavat kurssit

KE7 Kemian perustyöt

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu kemian työ- ja tutkimusmenetelmiin oppitunneilla ja Oulun yliopistossa ja mahdollisesti paikkakunnan eri laboratorioissa

• osaa tehdä johtopäätöksiä kokeellisista mittauksista ja havainnoista

• osaa raportoida kokeellisen työn tuloksia

• tutustuu kemian perustöihin, mm. gravimetriaan, liuoksen pH:n määritykseen ja titrauskäyriin, hapetus-pelkistystitraukseen ja spektrofotometriaan.

KE8 Orgaanisen kemian työkurssi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu kemian työturvallisuuteen, työtapoihin ja välineisiin

• syventää orgaanisen kemian tietoja, mm. polymeerikemiasta

• tutustuu mm. happo-emästitraukseen, happo-emäsindikaattoreihin ja orgaaniseen synteesiin.

7.3. Biologia

Kurssien suoritustapa: Pääosin tunneille osallistumalla, itsenäisestä suorituksesta sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävistä BI 3:n voi suorittaa BI 1:n jälkeen ja BI 5:n BI 2:n jälkeen.

Kurssien arviointi: Perustuu tuntiosallistumiseen, mahdollisiin kirjallisiin töihin ja kokeeseen.

Pakolliset kurssit

1. Eliömaailma (BI1)

Keskeiset sisällöt

Biologia tieteenä

• elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
• biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

• ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
• eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
• geneettinen monimuotoisuus

Evoluutio - elämän kehittyminen

• elämän syntyvaiheet
• lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
• lajien syntyminen ja häviäminen
• nykyinen eliökunta

Miten luonto toimii?

• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
• ekosysteemien rakenne ja toiminta
• populaatioiden ominaisuudet
• lajien väliset suhteet
• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)

Keskeiset sisällöt

Solu elämän perusyksikkönä

• miten soluja tutkitaan
• erilaisia soluja
• solun rakenne ja toiminta

Solun energiatalous

• energian sitominen
• energian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminen

• DNA:n rakenne ja toiminta
• proteiinisynteesi

Solujen lisääntyminen

• mitoosi ja sen merkitys
• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

• geenit ja alleelit
• sukusolut ja niiden synty meioosissa
• periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Ympäristöekologia (BI3)

Keskeiset sisällöt

Ekologinen tutkimus

• ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
• ekologisen tutkimuksen tehtävä
• ympäristön laadun indikaattorit
• oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys

• biodiversiteetti luonnonvarana
• eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
• biodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

• aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
• paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus

• pohjoiset metsät
• suot
• järvet ja virtavedet
• Itämeri

Kestävä tulevaisuus

• ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
• rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
• ekologisesti kestävä tuotanto
• ympäristötekniikan mahdollisuudet

4. Ihmisen biologia (BI4)

Keskeiset sisällöt

Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

• solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
• solujen vanheneminen ja kuolema
• syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

• ruoansulatus ja ravitsemus
• hengityselimistö ja hengityksen säätely
• veri ja verenkierto
• erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
• tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

• umpirauhaset ja hormonit
• hermosto ja aistit
• lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen

• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
• hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys

Perimän merkitys

• ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
• perinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

• elimistön puolustusjärjestelmät
• ihminen ja mikrobit
• myrkylliset aineet ja mutageenit

5. Bioteknologia (BI5)

Keskeiset sisällöt:

Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

Solut proteiinien valmistajina

• DNA:n, geenien ja genomien rakenne
• entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenit toimivat

• geenin toiminta ja sen säätely
• mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

• geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
• geenitutkimus lääketieteessä
• geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitys

• bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta sekä lisääntyminen
• bakteerien viljely ja käsittely
• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessa

Kasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

7.4. Maantiede

Kurssien suoritustapa: Pääosin tunneille osallistumalla, itsenäisestä suorituksesta sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävistä kursseista GE 4 suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen ja GE 3 aikaisintaan GE 1:n jälkeen.

Kurssien arviointi: Perustuu tuntiosallistumiseen, mahdollisiin kirjallisiin töihin ja kokeeseen.

Pakolliset kurssit

1. Sininen planeetta (GE1)

Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen ajattelu

• Mitä on maantiede?
• maantiede luonnontieteenä
• maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
• maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne

• aurinkokunnan synty ja perusrakenne
• Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
• Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

• ilmakehän rakenne ja merkitys
• tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä

• veden kiertokulku luonnossa
• sateiden synty ja jakautuminen
• meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto

• sää ja sen ennustaminen
• lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
• ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

• Maan rakenne
• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

• kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
• ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

2. Yhteinen maailma (GE2)

Keskeiset sisällöt

Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

• lähestymistavat ja näkökulmat
• maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
• paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

• väestönkehitys ja väestönkasvu
• asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat

• luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö

• ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
• maatalouden muodot
• metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia

• raaka-aineet ja energialähteet
• teollisuuden sijainti
• kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus

• liikennejärjestelmät
• matkailu ja sen merkitys eri alueilla
• maailmankauppa
• alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• ytimet ja periferiat
• maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
• keskukset ja vaikutusalueet
• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
• kansainvälinen yhteistyö
• globalisaatio

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Riskien maailma (GE3)

Keskeiset sisällöt

Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

• avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit
• luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

• luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen
• mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

• väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen
• ristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskit

4. Aluetutkimus (GE4)

Keskeiset sisällöt

Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

• kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
• kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat
• numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
• painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM -tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät

• paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
• esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus

• tutkimusalueen valinta
• aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi
• aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

8. Katsomusaineet

8.1. Evankelis-luterilainen uskonto

Kurssien suoritustapa: Kursseja UE3, UE6 ja UE7 ei voi suorittaa itsenäisesti.

Kurssien suoritusjärjestys. Opinnot suositellaan aloitettavaksi valinnaisella kurssilla UE4 tai pakollisella kurssilla UE1. kurssit UE1, UE2 ja UE5 suoritetaan tässä järjestyksessä, muuten järjestys on vapaa. Kursseja UE6 ja UE7 tarjotaan vuorovuosina. Kurssien arviointi perustuu pääasiallisesti tuntiosallistumiseen, tehtävien suorittamiseen, ja kurssikokeeseen.

Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” toteutuu kaikilla kursseilla.

Pakolliset kurssit

1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)

Keskeiset sisällöt

• uskonnon ydinkysymykset, määrittely ja tutkiminen, uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
• Raamattu pyhänä kirjallisuutena, sen tutkimus ja tulkinta ja sen vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä (painopistealue)

2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

Keskeiset sisällöt

• kristillisen kirkon synty, alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon, lännen kirkko keskiajalla, idän kirkon kehitys, reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla, nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
• kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)

Keskeiset sisällöt

• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
• kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
• hyvän ja pahan käsitteet
• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
• yksilö- ja yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

4. Uskontojen maailmat (UE4)

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

Keskeiset sisällöt

• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät, pyhät kirjat ja oppi, eettiset ohjeet, uskontojen kultit ja rituaalit, uskontojen suuntaukset, uskonnot ja yhteiskunta

5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)

Keskeiset sisällöt

• Suomen kirkkohistorian yleislinjat
• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Koulukohtaiset syventävät kurssit

6. Raamatunlukukurssi (UE6)

Kurssi suoritetaan lukemalla Raamattua. Oppitunneilla keskustellaan luetuista teksteistä. Kurssilla jaetaan monisteina Raamattuun liittyvää materiaalia. Kirjaa, muistiinpanoja tai koetta ei ole, vaan arvostelu perustuu Raamatunlukupäiväkirjaan. Keskeiset sisällöt:

• Raamatun kertomukset ja kirjat, sekä eri kirjallisuuden lajit
• konkreettinen Raamatun lukeminen (mahdollisuus tutustua ohjatusti länsimaiden kulttuurihistorian merkittävimpään kirjaan ja saada siitä vielä lukiokurssi)

7. Kirkon usko eilen ja tänään (UE7)

Kurssilla tutustutaan kristillisen uskon muotoutumiseen vuosituhanten saatossa. Kurssilla suoritetaan pienimuotoinen tutkielma ja loppuarvosana on tutkielman ja loppukokeen keskiarvo. Kurssi on erityisen hyödyllinen YO -kokeessa uskonnon reaaliin vastaavalle. Keskeiset sisällöt:

• Raamatun sanoma
• kristillisen opin muotoutuminen alkukirkossa, ekumeeniset konsiilit ja alkukirkon hajoaminen
• katolisen ja ortodoksisen uskon muotoutuminen keski- ja uudella ajalla
• kristikunnan hajoaminen uskonpuhdistuksessa ja uskonpuhdistuksessa syntyneiden kirkkojen erityiskorostukset
• nykyisiä korostuksia ja kehityslinjoja eri maanosissa, kirkkokunnissa ja liikkeissä
• kirkkokuntien ekumeeninen lähentyminen (Porvoon julistus, Leuenbergin konkordia, yhteinen julistus vanhurskauttamisesta)

8.2. Elämänkatsomustieto

Kurssien suoritustapa: Kurssit opiskellaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltavaksi ennen syventäviä kursseja.

Kurssien arviointi: Kurssien arviointi perustuu pääasiallisesti tuntiosallistumiseen, tehtävien suorittamiseen, ja kurssikokeeseen.

Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” toteutuu kaikilla kursseilla.

Pakolliset kurssit

1. Hyvä elämä (ET1)

Keskeiset sisällöt

• peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
• hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
• ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
• elämänhallinta: mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään, perimä ja ympäristö
• identiteetin muodostaminen elämänkaaren aikana, eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
• yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
• hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä, sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin

2. Maailmankuva (ET2)

Keskeiset sisällöt

• maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus ja niiden keskinäinen suhde
• maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
• maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti
• koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
• länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
• kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
• maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Keskeiset sisällöt

• ihminen sosiaalisena olentona, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
• vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
• teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
• hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
• ihmisoikeudet ja niiden historia
• poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
• oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

Keskeiset sisällöt

• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt, identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
• saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
• etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
• etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

Keskeiset sisällöt

• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
• uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
• ateismi ja agnostismi
• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

8.3. Filosofia

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys: Filosofian opiskelua ei suositella aloitettavaksi vasta kuin toisena opiskeluvuotena. Pakollinen kurssi suoritetaan ensin, muuten järjestys on vapaa.

Kurssien arviointi: Kurssit arvostellaan loppukokeen, tehtävien ja tuntiosallistumisen perusteella. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” toteutuu kaikilla kursseilla.

Pakollinen kurssi

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys
• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa
• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Filosofinen etiikka (FI2)

Keskeiset sisällöt

• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

Keskeiset sisällöt

• metafysiikan kysymyksiä ja peruskäsitteitä, käsityksiä metafysiikan luonteesta, todel-lisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
• totuuden luonne ja totuusteoriat
• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
• argumentoinnin ja päättelyn perusteita

4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)

Keskeiset sisällöt

• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

9. Psykologia

Kurssien suoritustapa: Kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti.

Kurssien suoritusjärjestys: Suoritusjärjestys on vapaa, kunhan ensimmäisenä suoritetaan PS1 ja viimeisenä PS5.

Kurssien arviointi: Kurssit arvostellaan kokeen, tuntiosallistumisen ja muiden tehtävien perusteella.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)

Keskeiset sisällöt

• psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen
• psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
• oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
• sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)

Keskeiset sisällöt

• yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
• psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
• psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin (perintötekijät ja hermosto)
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
• psyykkisen kehityksen tutkiminen

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

Keskeiset sisällöt

• kognitiiviset perusprosessit
• vireystilan säätely, nukkuminen ja uni, hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin
• kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
• kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

Keskeiset sisällöt

• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
• tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys
• motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
• motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen vaikutukset ihmisen toiminnassa
• motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
• motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta
• korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

Keskeiset sisällöt

• persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
• persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
• persoonallisuuden tutkiminen
• mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
• psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
• psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

Koulukohtaiset syventävät kurssit

6. Sosiaalipsykologia (PS6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ryhmien toimintaperiaatteita ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksia. Keskeiset sisällöt

• ryhmä, sosiaalinen havaitseminen

10. Historia

Kurssien suoritustapa: Opiskelija voi opiskella kursseja myös itsenäisesti. Tällöin kurssien suorittamiseen kuuluu kurssikokeen lisäksi muut annetut tehtävät esimerkiksi tutkielma, tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen, portfolio, referaatit ja esseet. Itsenäisesti suoritettavista kursseista sovitaan aina erikseen opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen jakson alkua, ei kurssin jo alettua.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Keskeiset sisällöt

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

• ihmisen kehitysvaiheet
• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

• työnjako ja kulttuurin synty
• suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana

• Kreikan talouselämä
• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
• orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

• feodaaliyhteiskunta
• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset
• maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma

• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
• muutokset sukupuolten työnjaossa
• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
• muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta

• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
• sosialistinen suunnitelmatalous
• kolmannen maailman muotoutuminen
• kasvun rajat ja uudet haasteet

2. Eurooppalainen ihminen (HI2)

Keskeiset sisällöt

Antiikin aika

• demokratian synty
• antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
• uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous
• uskonpuhdistus
• barokkiitsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
• luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi

• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata

Nykyaika

• kulttuurin pirstoutuminen
• populaarikulttuuri massaviihteeksi

3. Kansainväliset suhteet (HI3)

Keskeiset sisällöt

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

• eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota

• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika

• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet

4. Suomen historian käännekohtia (HI4)

Keskeiset sisällöt

Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos

• Suomen liittäminen Venäjään
• autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

• elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
• sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi

• Suomen itsenäistyminen
• sisällissota
• hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen

• oikeistoradikalismin nousu
• elintason nousu
• kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

• sodat ja jälleenrakentaminen
• ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen

• rakennemuutos
• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema

• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti
• suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit

5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Keskeiset sisällöt

Esihistoria

• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

• Suomi idän ja lännen välimaastossa
• sääty-yhteiskunnan synty
• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi

• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
• talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika

• kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
• kustavilaiset uudistukset
• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Afrikka
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Intia
• islamin maailma
• Japani
• Kiina
• Korea
• Latinalainen Amerikka
• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

Koulukohtaiset syventävät kurssit

7. Katsaus antiikkiin (HI7)

Kurssi tarkastelee antiikin talous-, sosiaali- ja kulttuurihistoriaa sekä antiikin vaikutusta aina nykypäivään asti.

Keskeiset sisällöt

Antiikin tutkimus

• ajoitus
• lähteet
• tieteet

Kreikkalainen maailma

• kreikkalaisen maailman synty
• talous ja yhteiskunta
• oikeus- ja sotalaitos

Hellenistinen maailma

• hellenistisen maailman synty
• Aleksanteri Suuri

Rooma

• Rooman synty
• tasavallan aika
• keisarikunta
• talous ja yhteiskunta
• oikeus- ja sotalaitos

Antiikin tapakulttuuri

• antiikin lapsi
• perhe ja avioliitto
• antiikin nainen
• asuminen
• kylpyläkulttuuri
• ruoka ja juoma
• häät ja hautajaiset
• arki ja juhla

Uskonto ja jumalat

• jumalmaailma
• Delfoi
• Olympia

Antiikin kirjallisuus

• Kreikka
• Rooma

Antiikin taide, arkkitehtuuri ja tieteet

• Kreikka
• Rooma

Antiikista uuteen Eurooppaan

• miksi antiikin maailma hajosi?
• antiikin kulttuuriperintö

8. Maailmantilanne nyt (HI8)

Kurssi tarkastelee nykypäivän kansainvälisen politiikan tapahtumia. Kurssilla analysoidaan ajankohtaisia poliittisia tapahtumia taustoineen.

Keskeiset sisällöt:

Tarkasteltavaksi alueeksi valitaan yksi tai useampi ajankohtainen tapahtuma, josta tuotetaan yhteenveto taustoineen.

Soveltavat kurssit

9. Kotiseutukurssi (HI9)

Kurssi tarkastelee museonhoitoon, arkistonhoitoon, perinteen tallentamiseen, sukututkimukseen sekä arkeologiseen tutkimukseen liittyviä asioita.

Keskeiset sisällöt

Kurssin keskeiset sisällöt ovat museonhoito, arkistonhoito, perinteen tallentaminen, sukututkimus ja arkeologinen tutkimus. Kurssi voi keskittyä myös vain yhteen edellä mainituista osa-alueista. Kurssi voidaan toteuttaa myös yhteistyössä joko yliopiston, museon tms. kanssa.

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Vapaavalintainen. Kurssi YH1 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan kurssikokeen, jatkuvan näytön ja muiden osasuoritusten perusteella.

Pakolliset kurssit

1. Yhteiskuntatieto (YH1)

Keskeiset sisällöt

Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

• Suomen väestörakenne
• hyvinvointivaltion rakentuminen
• hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta

• valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
• poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen

• demokratia ja kansalaisyhteiskunta
• globaali vaikuttaminen
• vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

• perusoikeudet
• tuomio- ja järjestysvalta
• turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka

• tarkoitus, tehtävä ja muodot

2. Taloustieto (YH2)

Keskeiset sisällöt

Suomalaisten elinkeinot

• alkutuotanto
• teknologia ja teollistuminen
• palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset

• talouden peruskäsitteet
• kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
• kilpailu ja sen muodot
• yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

• taloudellinen kasvu
• keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

• markkinoiden vapautuminen
• rahoitusmarkkinoiden rakenne
• rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka

• verotus ja finanssipolitiikka
• politiikka ja markkinavoimat
• tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa

• kansainvälistyvä talous ja Suomi
• globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

• uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Kansalaisen lakitieto (YH3)

Keskeiset sisällöt

Lakitiedon perusteet

• Suomen oikeushistoria
• oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
• peruskäsitteet
• oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

• perheoikeus
• työoikeus
• kuluttajansuoja
• velka, takaus ja maksukyvyttömyys
• asuminen
• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus

• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
• rangaistukset
• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Keskeiset sisällöt

Eurooppalainen identiteetti

• yhteiset eurooppalaiset arvot
• Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

• Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
• suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
• erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

• nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
• alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

• EU:n laajeneminen
• yhteinen turvallisuuspolitiikka
• EU ja globaalit järjestelmät

12.1. Musiikki

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys: Pakolliset kurssit on suoritettava ennen syventäviä kursseja.

Kurssien arviointi:

Pakollisena täytyy suorittaa joko MU1 tai MU2. Molemmatkin voi suorittaa.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa

kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

5. Musiikkiprojekti (MU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.

Koulukohtaiset syventävät kurssit

6. Kehittyvä kantele (MU6)

Kurssilla pyritään toisaalta ylläpitämään kanteleensoittotaitoa ja toisaalta uudistamaan soittotraditiota ja –taitoa valtakunnallisen kantelepitäjän arvon mukaisella tavalla.

Soveltavat kurssit

7. Musiikki ja teknologia (MU7)

Kurssilla oppilasta ohjataan käyttämään teknisiä välineitä musiikin tuottamiseksi, vahvistamiseksi ja tallentamiseksi. Erilaisille oppijoille löydetään yhteinen pohja liittämällä korvakuulolta soitto ja laulu nuottien lukemiseen ja kirjoittamiseen.

12.2. kuvataide

Kurssien suoritustapa: Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan osallistumalla oppitunneille. Itsenäisestä suorituksesta tulee sopia opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan harjoitustehtävien, jatkuvan näytön sekä mahdollisen kurssikokeen perusteella.

Pakolliset kurssit

1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Keskeiset sisällöt:

Piirtäminen ja maalaaminen

• sommittelu
• värioppi
• tilan kuvaaminen

Muovailu

• plastinen muoto
• materiaalin mahdollisuudet ja rajoitukset

Kuvaanalyysi

• kuvataiteen käsitteitä
• kuvan muotorakenne
• kuva kertovana ja vaikuttavana viestinä

Visuaalinen kulttuuriperintö

• erilaisia taidekäsityksiä
• taiteen tehtävä eri aikoina ja eri kulttuureissa

2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

Keskeiset sisällöt:

Ympäristö

• pienoismallit ja havainnekuvat
• arkkitehtuurin tyylikausia ja suunnittelijoita
• tavoitteita ja keskeisiä käsitteitä
• ympäristö viestinä kulttuurista

Muotoilu

• esinesuunnittelu
• muotoilun periaatteita
• muotoilun tyylikausia ja ammattilaisia

Tila

• tilan kuvaaminen
• tila kokemuksena

Valtakunnalliset syventävät kurssit

3. Media ja kuvien viestit (KU3)

Keskeiset sisällöt:

Mainonta

• mainoksen vaikutustapa
• mainoksen analyysi
• vastamainos

Manipuloiva kuva

• kuvan aatekriittinen tarkastelu
• erilaisten osakulttuurien kuvastoja

Video

• kuvaustekniikka

Digitaalinen kuva

• kuvan muuntelu
• kuvien yhdistely

4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)

Keskeiset sisällöt:

Taidehistoria

• yleisen taidehistorian keskeisiä tyylikausia
• Suomen taidehistorian keskeisiä alueita
• kuvallisia harjoitustehtäviä taiteen historiasta
• sanallisia harjoitustehtäviä taiteen historiasta

Kuvaanalyysi

• taideteosten tulkintaa ja variointia kuvallisin keinoin
• sanalliset analyysit ja tulkinnat
• kuvataiteen käsitteitä

5. Nykytaiteen työpaja (KU5)

Keskeiset sisällöt:

Nykytaiteen suuntauksia ja edustajia

• ympäristötaide
• maataide
• käsitetaide
• uusekspressionismi

Harjoitustyöt

• omat produktiot
• taiteidenväliset ryhmätyöt

Koulut ja organisaatiot

• visuaaliset ammatit ja koulutus
• taidealan järjestöjä

Soveltava kurssi

6. Taideprojekti (KU6)

Oppilaan valinnan mukaan esimerkiksi

• taidekoulujen pääsykoetehtäviä
• lukiodiplomityö
• suurehko ryhmätyö
• tekniikkaharjoituksia
• kirjallinen tutkielma

13. Liikunta

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla.

Kurssien suoritusjärjestys: Kurssi LI1 suoritetaan ensimmäisen vuosikurssin aikana, LI2 ja LI4 toisen vuosikurssin aikana.

Kurssien arviointi: Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.

Pakolliset kurssit

1. Taitoa ja kuntoa (LI1)

Keskeiset sisällöt

• fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
• lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• uinti ja vesipelastus
• yleisurheilu
• suunnistus ja luontoliikunta

2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)

Keskeiset sisällöt

• Fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
• Sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• Voimistelu eri muodoissaan
• Tanssi eri muodoissaan
• Talviliikunta
• Kuntouinti ja vesiliikunta
• Luontoliikunta
• Jokin uusi liikuntalaji

Valtakunnalliset syventävät kurssit

Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.

3. Virkisty liikunnasta (LI3)

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodoista. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä on vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.

5. Kuntoliikunta (LI5)

Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

Koulukohtaiset syventävät kurssit

6. Palloilukurssi (LI6)

Kurssilla keskitytään lajin perustekniikan edelleen kehittämiseen, taktiikan oivaltamiseen sekä tuomaritehtäviin. Ryhmän valinnan mukaan valitaan seuraavista palloilulajeista 3-6 lajia, joihin keskitytään perusteellisemmin: pesäpallo, jalkapallo, sähly, sulkapallo, koripallo, lentopallo, jääpallo, jääkiekko, ringette tai jokin muu ryhmän valitsema laji.

Soveltavat kurssit

7. Uudet lajit (LI7)

Tutustutaan pääsääntöisesti lajeihin, joihin ei ole mahdollisuutta tutustua normaali koululiikuntatunneilla (esim. seinäkiipeily, ilma-ase ammunta, carting, keilaus, jousiammunta, golf, kamppailulajit, ratsastus ym).

14. Terveystieto

Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.

Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: TE1, TE2 ja TE3.

Kurssien arviointi: Kurssit TE1 ja TE2 arvioidaan kurssikokeen, jatkuvan näytön ja muiden osasuoritusten perusteella. TE3 kurssi suoritetaan osallistumalla oppitunneille ja tekemällä tuntitehtävät ja hyväksytty tutkimus.

Pakolliset kurssit

1. Terveyden perusteet (TE1)

Keskeiset sisällöt:

• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen
• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä. Kurssin alussa valitaan tarkemmin käsiteltävät aiheet.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)

Keskeiset sisällöt:

• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
• vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
• seksuaaliterveys
• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta

3. Terveys ja tutkimus (TE3)

Keskeiset sisällöt

• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toiminta-
• kyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen

15. Opinto-ohjaus

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla. OP2 voidaan suorittaa osittain itsenäisesti, mikäli opettaja niin päättää.

Kurssien suoritusjärjestys: OP2 suoritetaan 2-4. vuosikurssilla.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty.

Pakollinen kurssi

1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

Keskeiset sisällöt

• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
• itsetuntemus
• omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
• työelämätietous
• ylioppilastutkinto
• ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
• jatko-opintoihin hakeutuminen
• työelämään siirtyminen

Valtakunnallinen syventävä kurssi

2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)

Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan.

Soveltavat kurssit

3. Tutorkurssi (OP3)

Lukion tutorin tehtäviin kuuluvat mm. lukioon tulevien ohjaaminen syyslukukauden alussa, lukio-opiskelun esittely 9-luokkalaisille ja koulun esittely vieraille. Tutortoiminnasta annetaan yksi lukiokurssi.

4. Oppilaskunnan hallitukseen osallistuminen (OP4)

Oppilaskunnan hallituksen jäsenet saavat toiminnastaan hallituksessa yhden lukiokurssin.

5. Oppilaskunnan puheenjohtajan tehtävien hoitaminen (OP5)

Oppilaskunnan puheenjohtaja saa toiminnastaan hallituksen puheenjohtajana yhden lukiokurssin kurssin OP4 lisäksi.

16. Muiden oppiaineiden oppimääriin kuulumattomat soveltavat kurssit

16.1. Tietotekniikka

Kurssien suoritustapa: Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti oppitunneille osallistumalla. Itsenäisestä suorituksesta on sovittava opettajan kanssa.

Kurssien suoritusjärjestys: Suoritusjärjestys on vapaa.

Kurssien arviointi: Kurssit arvioidaan jatkuvan näytön ja erilaisten tuotosten perusteella.

Soveltavat kurssit

Kurssit AT1-4 ovat lukion omia kursseja ja tarkoitettu lähinnä niille oppilaille, jotka eivät ole valinneet tietojenkäsittelytieteiden opintoja. Kurssit AT5-21 ovat Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia tietojenkäsittelytieteiden opintoja, jotka on muutettu lukiokursseiksi.

 

1.Tietotekniikan ajokortti 1 (AT1)

Tietokoneen ajokorttitutkintoon johtavia opintoja, esim. Tietokoneen käytön perusteet, Windows, Word, Internet ja sähköposti.

2. Kotisivuohjelmoinnin jatkokurssi (AT2)

Jatketaan HTML-sivunkuvauskieleen tutustumista ja perehdytään dynaamisten www-sivujen laatimiseen PHP-ohjelmointikielellä ja MySQL-tietokannan avulla. Kurssilla vaaditaan HTML-kielen perusteiden hallintaa.

3. Pelituotanto I (AT3)

Kurssilla perehdytään pelien tekemiseen (pääasiassa tietokoneella).  Suunnitellaan oma peli ja sen toteuttaminen.

4. Kuvankäsittely ja kotisivut (AT4)

Kurssilla tutustutaan digitaalikameraan, kuvanlukijaan ja digitaaliseen videokameraan. Materiaalia työstetään käyttötarkoituksesta riippuen eri ohjelmilla. Tuotettua materiaalia laitetaan www-sivuille.

12. Tietotekniikan ajokortti 2 (AT12)

Tietokoneen ajokorttitutkintoon johtavia opintoja, esim. Excel, PowerPoint, kuvankäsittely.

13. Pelituotanto II (AT13)

Toteutetaan Pelituotanto I-kurssilla suunniteltu peli.

16.2. Tietojenkäsittelytieteen kurssit (lukion AT –kurssit AT5-AT21)

5.-7. Ohjelmointi I, II ja III (AT 5-7)

Kurssilla luodaan perusta ohjelmoinnin opiskeluun ja ohjelmointityöhön. Kurssilla käydään läpi ohjelmoinnin peruskäsitteistö (algoritminen ongelmanratkaisu, askeleittain tarkentaminen, ohjausrakenteet, modulaarinen ohjelmointi, tietotyypit, luokka, olio, merkkijonot, taulukot, tiedostot ja luokkahierarkia), opetellaan pienimuotoisten ongelmien ratkaisemista ja ohjelmien toteuttamista Java-ohjelmointikieltä käyttäen.

8.-9. Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II (AT 8-9)

Kurssi on johdatusta tieteenalan opiskeluun. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tietotekniikan nykytila- ja kehitysnäkymät, tietojenkäsittelytieteiden opetuksen ja tutkimuksen päälinjat ja suuntautumisvaihtoehtojen sisältöalueet. Lisäksi opiskelija saa tuntuman tieteelliseen työhön liittyviin osaprosesseihin mm. kriittisen kuuntelun, ajattelun ja aineiston jäsentämisen ja kirjallisen esittämisen avulla. Opintojakso koostuu 12 tietojenkäsittelytieteen eri osa-alueita käsittelevästä luentojaksosta, alan ajankohtaisesta tutkimuksesta ja käytännön työelämää kuvaavista yritysedustajien luentojaksoista. Keskeiset aihealueet käsitellään yhteenvetona lopuksi järjestettävän luennoijapaneelin muodossa.

10.-11. Tietojärjestelmät I ja II (AT 10-11)

Opintojakson tavoitteena on oppia:

A) tunnistamaan tietojärjestelmiä ja näkemään niiden merkitys erilaisille työtoiminnoille,

B) keräämään tietoja järjestelmille asetettavien vaatimusten määrittämiseksi,

C) järjestelmäsuunnitteluun liittyviä työtapoja ja menetelmiä,

D) kuvaamaan tietojärjestelmiä jonkin toiminnan osina ja lukemaan sellaisia kuvauksia,

E) kuvaamaan tietojärjestelmän sisäistä rakennetta ja lukemaan sellaisia kuvauksia,

F) laatimaan yo. kuvausten avulla järjestelmäspesifikaatio teknisen suunnittelun pohjaksi ja

G) arvioimaan tietojärjestelmien laatua.

Opintojakso jakautuu neljään pääteemaan:

1. Tietojärjestelmä ja sen merkitys työtoiminnan osana,
2. Suunnittelutyön luonne, organisointi ja ongelmat,
3. Suunnittelun ja suunnittelumenetelmien alkeet,
4. Tietojärjestelmän laatu ja sen arviointi.

12.-13. Internet ja tietoverkot I ja II (AT 12-13)

Opintojaksolla perehdytään tietoliikenteen perusteisiin, protokolliin, Internetin kehitykseen globaaliksi tietoverkoksi, siinä käytettäviin palveluihin sekä näiden tuottamisessa ja käytössä tarvittaviin työvälineisiin. Opiskelija saa opintojakson suoritettuaan perusvalmiudet digitaalisten sisältöjen tuottamiseen ja julkaisemiseen www-pohjaisilla välineillä. Tavoitteena on myöskin arvioida Internetin taustalla olevia kehitys-linjoja, käydä läpi muuttuvan tietoyhteiskunnan ja informaatioteknologian strategioita ja perehtyä tietoturvaan yksilön kannalta. Internet nähdään paitsi globaalina tiedon lähteenä myös työryhmien, organisaatioiden, yhteisöjen ja oppijoiden tiedonvälityskanavana sekä oppimisympäristönä. Opintojakso antaa valmiuksia suorittaa digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdon muita opintojaksoja.

14.-15. Projektitoiminnan perusteet I ja II (AT 14-15)

Tietojenkäsittelyalalla monet hankkeet toteutetaan projekteina. Tämän opintojakson suoritettuasi:

A) ymmärrät millainen projekti on työmuotona, miten se organisoidaan, miten se vaiheistetaan ja millaisia työmenetelmiä käytetään kussakin vaiheessa,

B) osaat laatia projektisuunnitelman ja tiedät miten projekti läpiviedään tehdyn suunnitelman mukaisesti ja miten se päätetään ja

C) osaat soveltaa projektin organisoinnin, ohjauksen ja osallistumisen periaatteita, menetelmiä ja tekniikoita. Kurssi sisältää ainakin seuraavat aihealueet: projekti työmuotona, projektin suunnittelu, projektin läpivienti ja projektin päättäminen.

16.-17. Digitaalinen media I ja II (AT 16-17)

Opintojaksolla perehdytään digitaalisen median tiedeperustaan, keskeisiin käsitteisiin, sisältöön, sovelluksiin ja toteutusratkaisuihin. Hypermediaan katsotaan sisältyvän hypertekstin sekä digitaalisen kuvan, äänen, animaation ja niiden yhdistelmät. Vuorovaikutteinen mediatuotanto ja hypermedia sen keskeisenä toteuttamiskeinona tarkastelevat keinoja käsitellä, taltioida ja järjestää digitaalisessa muodossa olevaa tietoa, joka ei ole perinteisen painetun median tavoin lineaarisessa esitysmuodossa. Digitaalinen media liittyy hypermediamateriaalin jakeluun digitaalisessa muodossa mm. CD-ROM- ja DVD-levyjen sekä tietoverkkojen palvelimien sekä reaaliaikaisten lähetysten välityksellä erityyppisille päätelaitteille.

Opintojaksolla tutustutaan Internetin, erityisesti www:n ja digitaalisten tallenteiden merkitykseen yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten viestintävälineinä. Opintojakso luo valmiuksia suorittaa muita digitaalisen median opintojaksoja.

18.-19. Digitaalinen kuvankäsittely I ja II (AT 18-19)

Opiskelija perehtyy digitaalisiin tekniikoihin, joilla tuotetaan graafisia elementtejä ja kuvia erityisesti näytöllä esitettäviksi. Hän oppii tuntemaan kuvan digitoinnin ja grafiikan tuottamisen, muokkauksen, muuntamisen ja tallennuksen eri formaatteihin sekä eri käyttötarkoituksia varten. Kurssilla tehdään myös luovaa kuvamanipulaatiota annetun idean pohjalta

Sisältö:

1. Digitaalisen kuvan perusteet,
2. Bittikarttagrafiikka,
3. Vektorigrafiikka,
4. Kuvaformaatit ja niiden käyttö,
5. Tekninen kuvankäsittely,
6. Luovan kuvankäsittelyn menetelmät,
7. Värijärjestelmät ja väripalettien käyttö.

20.-21. Ihminen tietotekniikan käyttäjänä I ja II (AT 20-21)

Kurssi korvaa yhdessä Johdatus käyttöliittymän suunnitteluun -kurssin kanssa aiemmin koulutusohjelmaan kuuluneen opintojakson 81213A Käyttöliittymä. Kurssilla syvennetään opintojaksolla Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun esiteltyjä näkemyksiä käyttöliittymistä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

A) tunnistaa käyttöliittymän roolin ja merkityksen käyttötoiminnassa,

B) tietää alueen peruskäsitteet,

C) ymmärtää käyttöliittymän suunnitteluongelman monitieteisyyden ja tietää joitakin eri tieteenalojen näkemyksistä asiaan,

D) tietää mitä käyttöliittymän laadulla tarkoitetaan ja osaa tunnistaa joitakin ongelma-alueita,

E) tuntee käyttöliittymän käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun vaikuttavat perusperiaatteet,

F) tietää erilaisia vuorovaikutusmuotoja ja tekniikkoja ja niiden etuja ja haittoja.

Tietojenkäsittelytieteen kurssit (lukion AT –kurssit AT5-AT21)

Tietotekniikkalinja on käynnistynyt lukiossa syksyllä 2001. Periaatteena on, että lukiossa voi opiskella Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti tietojenkäsittelytieteistä 15 ov. Suoritettavat opinnot ovat:

Yliopiston opintokokonaisuus	Lukion kursseiksi muutettuna (suluissa lukion kurssin suoritustapa)
Johdatus ohjelmointiin (811122P, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811122P/811122P.html), 4 ov	AT5 Ohjelmointi I (Osallistuminen tunneille) AT6 Ohjelmointi II (Harjoitustyö) AT7 Ohjelmointi III (Tentti)
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (810136P, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/810136P/810136P.html), 3 ov	AT8 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I (Luentopäiväkirja) AT9 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen II (Luentopäiväkirja)
Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun (811329A, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811329A/811329A.html), 3 ov	AT10 Tietojärjestelmät I (Harjoitustyö) AT11 Tietojärjestelmät II (Tentti)
Internet ja tietoverkot (811338A, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811338A/811338A.html), 3 ov	AT12 Internet ja tietoverkot I AT13 Internet ja tietoverkot II
Projektitoiminnan perusteet (811308A, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811308A/811308A.html), 2 ov	AT14 Projektitoiminnan perusteet I AT15 Projektitoiminnan perusteet II
Digitaalisen median perusteet (811339A, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811339A/811339A.html), 3 ov	AT16 Digitaalinen media I AT17 Digitaalinen media II
Digitaalinen kuvankäsittely (811343A, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/811343A/811343A.html), 3 ov	AT18 Digitaalinen kuvankäsittely I (Osallistuminen tunneille) AT19 Digitaalinen kuvankäsittely II (Harjoitustyö)
Ihminen tietotekniikan käyttäjänä (812326A, http://www.tol.oulu.fi/kurssit/812326A/812326A.html), 2ov	AT 20 Käyttöliittymät I (Osallistuminen tunneille) AT 21 Käyttöliittymät II (Tentti)

Osallistuminen tunneille tarkoittaa koko opintojakson tunneille osallistumista. Kaikkien kurssien tunneille osallistuminen on suotavaa, vain harva kurssi soveltuu itsenäisesti suoritettavaksi.

Lukuvuodesta 2003 lähtien opintoihin ovat kuuluneet kurssit: johdatus tietojenkäsittelytieteisiin, digitaalinen kuvankäsittely, johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun, johdatus ohjelmointiin ja ihminen tietotekniikan käyttäjänä.

---

© Haapaveden lukio. Markus Översti 13.12.2011