SUORITUSOHJEISTO

Luokaton lukio

Luokattoman lukion voi käydä 2-4 vuodessa. Poikkeustapauksessa rehtorin luvalla aikaa voi käyttää enemmänkin. Luokattomassa lukiossa ei ole vuosiluokkia, eikä oppilas voi jäädä luokalleen tai saada ehtoja. Hitaampi opiskeluaikataulu mahdollistaa keskittymisen harvempaan oppiaineeseen kerrallaan. Mikäli olet ajatellut suorittaa lukion lyhyemmässä tai pitemmässä ajassa kuin kolme vuotta, ota yhteys rehtoriin. Neljän vuoden opiskelu edellyttää opiskelusuunnitelman esittämistä rehtorille.

Jaksotus

Lukuvuosi on jaettu kuuteen 29-34 päivän pituiseen jaksoon.

Kurssi

Yhden jakson aikana oppiaineesta opiskellaan yleensä yksi 38 tunnin laajuinen kurssi, joka arvostellaan riippumatta muiden kurssien arvosanoista. Kutakin jaksolla opiskeltavaa oppiainetta (kurssia) opiskellaan yleensä 6 tuntia viikossa. Jotkut oppiaineet, kuten esimerkiksi liikunta, musiikki, kuvataide ja opinto-ohjaus, on kuitenkin hajautettu niin, että niitä voidaan tarjota useammilla jaksoilla. Lukion kurssit jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Ylioppilaskirjoitukset pohjautuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin.

Koeviikko

Jokaisen jakson lopuksi järjestetään koeviikko, joka kestää 5-6 päivää ja jonka aikana järjestetään jakson aikana opiskeltujen kurssien kokeet. Koeviikolla aamupäivän tunnit pidetään normaalisti ruokailuun saakka, minkä jälkeen iltapäivällä pidetään kokeet klo 12.15-15.00. Kokeesta saa poistua klo 13.30, mikäli on valmis. Mikäli ei ole koetta, on kuitenkin osallistuttava aamupäivän oppitunneille. Koepäivät näkyvät kurssitarjottimesta.

Opiskelijan opinto-ohjelma ja sen muuttaminen

Opiskelija suunnittelee lukio-opiskelujen ajaksi itselleen henkilökohtaisen opinto-ohjelman, johon kuuluvat ne kurssit, jotka hän on valinnut. Valintoja tehdessä tulee miettiä mikä on opiskelijan koko lukioajan suunnitelma, ko. lukuvuoden suunnitelma, missä aikataulussa aikoo kirjoittaa yo-kirjoitukset ja mihin aineisiin keskittyy kirjoituksissa. Lukuvuoden aikana tarjottavat kurssit on lueteltu kurssitarjottimessa. Kurssitarjottimesta näkyy, millä jaksoilla kurssi on tarjolla. Kukin kurssi on tarjolla 1-3 kertaa lukuvuoden aikana. Kurssitarjottimesta opiskelijat valitsevat omat opiskelureittinsä lukuvuoden ajaksi. Kurssitarjottimessa samalla rivillä (palkissa) olevat kurssit pidetään yhtäaikaa, joten riviltä voi valita yleensä vain yhden kurssin. Mikäli joutuu valitsemaan samalta riviltä kaksi kurssia, on toinen suoritettava itsenäisesti tai esim. käyden kummankin kurssin oppitunneilla puoliksi. Osa kursseista on hajautettu (esim. MU, LI, KU). Näiden kurssien sijoittuminen eri jaksoille näkyy kurssitarjottimesta.

Opiskelijan työjärjestys muodostuu hänen kurssitarjottimesta tekemiensä valintojen perusteella. Opiskelijan työjärjestys on erilainen jokaisella jaksolla. Jos aikoo suorittaa lukion kolmessa vuodessa, tulee kursseja olla sekä ensimmäisenä että toisena vuonna 28-34 ja viimeisenä vuonna 16-22. Lukioon tulevat laativat lukioon tullessaan suunnitelman koko lukioajaksi. Tätä suunnitelmaa voi kuitenkin muuttaa opintojen edetessä.

Muutokset kurssiohjelmaan tehdään muutosilmoituslomakkeella, johon otetaan ko. kurssin opettajalta tai rehtorilta kuittaus ja toimitetaan kansliaan tietokoneelle rekisteröintiä varten. Mikäli vaihtaa matematiikan tasoa, jättää jonkin kielen tai fysiikan jatkokurssit pois, edellytetään muutosilmoituslomakkeeseen myös huoltajan nimikirjoitus. Tämä johtuu siitä, että ko. valinnoilla on muita oppiaineita suurempi merkitys jatko-opintoja ajatellen. Seuraavaa jaksoa koskevat kurssimuutokset tulee tehdä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikkoa. Kurssimuutosten täytyy olla harkittuja, tulevaisuutta ajatellen tehtyjä. Rehtori voi myös evätä kurssimuutoksen esimerkiksi mikäli ryhmäkoot uhkaavat paisua liian suuriksi. Kurssin alettua ryhmää ei voi enää vaihtaa.

Lukion oppimäärän suorittaminen

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien yhteisten oppiaineiden suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista vähintään tuntijaon määrittelemän minimin mukaisesti. Lukion oppimäärän saavuttamiseksi opiskelijan on suoritettava lukioaikana vähintään 75 kurssia, ylärajaa kurssimäärälle ei ole (huom. matematiikan tason vaihtamisen vaikutus kokonaiskurssimäärään). Kaikista kursseista pakollisia on 45-49 (uudessa OPS:ssa 47-51), riippuen siitä onko opiskelijalla lyhyt vai pitkä matematiikka. Lisäksi on suoritettava vähintään 10 syventävää kurssia ja halutessaan voi suorittaa ns. soveltavia kursseja.

Soveltaviksi kursseiksi katsotaan lukion omat soveltavat kurssit, yliopistokurssit, yhteistarjottimella olevat Haapaveden toisen asteen oppilaitosten kurssit sekä muiden oppilaitosten ja yhteisöjen kurssit, jotka rehtori hyväksyy opiskelijan opinto-ohjelmaan. Päätös suoritettavien opintojen vastaavuuksista ja korvaavuuksista on pyydettävä rehtorilta hyvissä ajoin etukäteen (koskee muualla kuin omassa lukiossa suoritettuja, yliopistokursseja tai yhteistarjottimella olevia kursseja). Korvattavaan kurssiin voidaan edellyttää lisänäyttöjä tai täydennysosia. Erityisestä syystä, esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden jälkeen, voidaan osa opinnoista tulkita korvaaviksi kursseiksi myös jälkikäteen. Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit hyväksytään opiskelijan kurssikertymään ns. oppilaskohtaisina soveltavina kursseina, joita saa kaikkiaan koko lukioaikana hyväksyä minimikurssimäärään (75) kaksi kurssia. Yli kahden kurssin menevät muualla suoritetut kurssit lisätään kurssimäärään 75 kurssin päälle. Lukiosta voit saada oppilaskohtaisia soveltavia kursseja esim. oppilaskuntatoiminnasta, tutorina toimimisesta ja aktiivisesta osallistumisesta projekteihin.

Lukio tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella yliopisto-opintoja. Yliopisto-opintojen muuntaminen lukiokursseiksi on määritelty tässä kurssioppaassa. Tietojenkäsittelytieteen opinnot on muunnettu kaikki lukion omiksi ATK-kursseiksi.

Lukion päättötodistuksen saadakseen on suoritettava vähintään 75 kurssia ja jokaisen oppiaineen oppimäärä hyväksytysti.

Oppiaineen oppimäärän suorittaminen

Oppiaineen kursseista koostuu oppiaineen oppimäärä. Oppiaineen oppimäärään voi kuulua pakollisten kurssien lisäksi syventäviä ja soveltavia kursseja opiskelijan valintojen mukaan. Eri opiskelijoilla on siis hyvin erilaisia oppiaineiden oppimääriä riippuen siitä, mitä oppiaineita ja kuinka paljon syventäviä ja soveltavia kursseja he ovat valinneet. Oppimäärä kussakin oppiaineessa on suoritettu, kun opiskelija on suorittanut vähintään 2/3 oppiaineen pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti (vähintään arvosanalla 5).

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen

Pitkän matematiikan vaihtaminen lyhyeen

Vaihto on suositeltavaa tehdä viimeistään pitkän matematiikan 6.kurssin jälkeen. Mikäli vaihdat lyhyeen matematiikkaan kesken lukuvuoden, kannattaa pyrkiä suorittamaan tarvittavia lyhyen matematiikan kursseja jo ko. lukuvuonna.

Uusi OPS:
Kurssien korvaaminen:
Opiskelija voi sisällyttää lyhyen matematiikan kurssimääräänsä kaikki suoritetut pitkän matematiikan kurssit kuitenkin siten, että oppimäärän sisältäessä sekä
kurssit MAB1 ja MAA1
kurssit MAB2 ja MAA3
kurssit MAB3 ja MAA8
kurssit MAB4 ja MAA7
kurssit MAB5 ja MAA6, jätetään aina jälkimmäinen laskematta kokonaiskurssimäärään, koska kurssien aiheet vastaavat suurelta osin toisiaan

Pakollisia matematiikan kursseja on oltava vähintään kuusi (6), seuraavan taulukon mukaisesti:

Suoritetut MAA-kurssit:	Vähintään suoritettavat MAB-kurssit:
MAA 1, 1-2	MAB 2, 3, 4, 5, 6
MAA 1-2, 1-3, 1-4, 1-5, 1-6	MAB 3, 4, 5, 6
MAA 1-7	MAB 3, 5, 6

Vanha OPS:
Kurssien korvaaminen:
Opiskelija voi sisällyttää lyhyen matematiikan kurssimääräänsä kaikki suoritetut pitkän matematiikan kurssit kuitenkin siten, että oppimäärän sisältäessä sekä
kurssit MB1 ja MA1
kurssit MB3 ja MA3
kurssit MB4 ja MA2
kurssit MB5 ja MA6, jätetään aina jälkimmäinen laskematta kokonaiskurssimäärään, koska kurssien aiheet vastaavat suurelta osin toisiaan

Pakollisia matematiikan kursseja on oltava vähintään kuusi (6), seuraavan taulukon mukaisesti:

Suoritetut MA-kurssit:	Vähintään suoritettavat MB-kurssit:
MA 1	MB 2, 3, 4, 5, 6
MA 1, 2	MB 2, 3, 5, 6
MA 1, 2, 3	MB 2, 5, 6
MA 1-4 tai 1-5	MB 2, 5, 6
MA 1-6	MB 2, 6

Kurssi MB2 voidaan opiskelijan pyynnöstä korvata kurssilla MB8 (vanha OPS).
Lopullinen arvosana määräytyy pääsääntöisesti kaikkien suoritettujen lyhyen matematiikan kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Tällöin otetaan huomioon myös niiden pitkän matematiikan kurssien arvosanat, jotka korvaavat lyhyen matematiikan vastaavat kurssit (kts. edellinen kohta). Nämä kurssit lasketaan kuuluvaksi lyhyen matematiikan oppimäärään.

Lyhyen matematiikan vaihtaminen pitkään

Opiskelijan on suoritettava vähintään kaikki pitkän matematiikan pakolliset kurssit. Kokonaiskurssimäärään lasketaan tällöin vain pitkän matematiikan kurssit. Arvosana määräytyy suoritettujen kurssien mukaan.

Oppiaineen kurssien arviointi

Jokainen kurssi arvostellaan kurssin päätyttyä. Arvostelun tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvostelu perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. suorituskansioita ja kurssin arviointikeskusteluja. Poissaolojen määrä vaikuttaa kurssin arviointiin ja suuri poissaolojen määrä voi jopa johtaa kurssin arvostelematta jättämiseen. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin em. periaatteita. Kunkin kurssin arvosteluperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa. Arvostelun yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa.

Jaksotodistuksiin annetaan kaikista pakollisista ja syventävistä kursseista numero siltä varalta, että opiskelija haluaa päättötodistukseensa numeroarvosanan. Soveltavat kurssit arvostellaan asteikolla suoritettu (S) / hylätty (H). Jaksotodistus jaetaan jokaisen jakson päätteeksi noin kaksi viikkoa jakson päättymisen jälkeen (6 kertaa/lukuvuosi). Jaksotodistuksessa näkyvät kaikki siihen mennessä suoritetut kurssit. Koulu edellyttää jaksotodistukseen huoltajan allekirjoituksen ainakin kahdelta määrätyltä jaksolta lukuvuoden aikana.

Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1-5	lukioasteikko	asteikko 1-3
1 (tyydyttävä)	5 (välttävä)	1
2 (tyydyttävä)	6 (kohtalainen)	1
3 (hyvä)	7 (tyydyttävä)	2
4 (hyvä)	8 (hyvä)	2
5 (kiitettävä)	9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)	3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

Päättötodistuksessa oppiaineiden oppimäärät (päättöarvosanat) esitetään pääsääntöisesti numeroin 4-10, jossa arvosanat ja niitä vastaavat sanalliset arviot ovat seuraavat: 10 (erinomainen), 9 kiitettävä, 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty).

Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy pääsääntöisesti pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanoista muodostuvan aritmeettisen keskiarvon mukaan. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit vaikuttavat oppiaineen arvosanaan yhtä paljon eikä yhtään kurssia voi jättää pois arvostelusta. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,	joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
1-2 kurssia	0
3-5 kurssia	1
6-8 kurssia	2
9 kurssia tai enemmän	3

Päättövaiheessa kuitenkin oppiaineen opettajalla on oikeus nostaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa, mikäli katsoo opiskelijan tiedot ja taidot paremmiksi, kuin kurssiarvosanojen aritmeettinen tai painotettu keskiarvo olisi. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa oppiaineen koko oppimäärän arvosanaa erillisissä kuulusteluissa joko ennen tai jälkeen ylioppilaskirjoitusten.

Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit (uusi OPS).

Muutamissa oppiaineissa opiskelija voi valita, ottaako hän päättötodistukseen numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän (S), mikäli on suorittanut ko. oppiaineesta vain yhden kurssin.
Tällaisia oppiaineita ovat:
*fysiikka
*kemia
*filosofia
*musiikki
*kuvataide
*psykologia
*terveystieto
Lisäksi liikunnasta ei tarvitse ottaa numeroarvostelua, vaan voi ottaa suoritettujen kurssien määrästä riippumatta suoritusmerkinnän (S). Jos opiskelija suorittaa valinnaisesta vieraasta kielestä enintään kaksi kurssia, hänelle annetaan numeroarvosana pyynnöstä, muuten suoritusmerkintä (S). Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). Omana oppiaineenaan olevat soveltavat kurssit arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). Keskeytetyistä kursseista käytetään jaksotodistuksessa merkintää K. Valinta päättötodistukseen otettavasta arvostelusta (numero/kirjainarvosana) tehdään ennen välitodistuksen saamista, yleisimmin 3. vuosikurssin keväällä helmikuun puolivälissä.

Kurssin arvostelematta jättäminen

Kurssiarvosanaa ei anneta opiskelijalle, joka:
a) ilman hyväksyttävää syytä on pois kurssikokeesta tai useilta oppitunneilta. Poissaolot tulee selvittää kurssin opettajalle ajoissa. Mikäli opiskelijalla on kurssilla liikaa selvittämättömiä/ei-hyväksyttyjä poissaoloja, hän ei saa osallistua kurssikokeeseen eikä siten saa arvosanaa kurssista. Opettaja voi pyytää kurssin loppuvaiheessa selvitykset poissaoloista niiltä opiskelijoilta, joilla on paljon poissaoloja ja ratkaisee selvityksen perusteella opiskelijan oikeuden osallistua kurssikokeeseen.
b) on ilmoittautunut itsenäiseksi opiskelijaksi, mutta ei ole sovittuun päivään mennessä saanut tehtäviään suoritetuiksi.
c) hyväksyttävästä syystä on joutunut olemaan niin paljon pois oppitunneilta, että opettaja pitää saamaansa näyttöä liian kapea-alaisena oikeudenmukaisen arvostelun toteuttamiseksi.
d) ei ole jättänyt kurssiin liittyviä tehtäviä tai osaa niistä (esimerkiksi kotiainetta) opettajan ilmoittamaan päivään mennessä tarkastettavaksi. Mikäli opiskelija ei palauta kurssiin liittyviä suorituksia opettajalle jakson loppuun mennessä, hän ei pääse kurssikokeeseen, jolloin kurssi jää arvostelematta ja opiskelijan on käytävä koko kurssi uudelleen.

Hyväksyttävästä syystä (esim. sairastuminen koeviikolla) arvostelematta jätetyllä opiskelijalla on oikeus antaa näyttö uusintakuulustelussa.

Kurssien uusiminen

Haapaveden lukiossa voi uusia sekä hylättyjä että hyväksyttyjä kursseja. Kutakin hyväksyttyä ja hylättyä kurssia voi yrittää uusia kerran. Kurssin uusimisessa otetaan oppiaineen luonne huomioon siten, että kurssikokeen lisäksi tai sen korvaten voi suoritukseen liittyä myös muita tehtäviä. Uusintakokeen jälkeen annettavaan uuteen kurssiarvosanaan vaikuttavat uusintakokeen lisäksi myös aiemmat kurssin aikana esitetyt näytöt. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan erityisellä lomakkeella tiettyyn opinto-oppaassa mainittuun päivään mennessä. Uusintakokeesta saa lähteä pois 45 minuuttia aloituksesta, mikäli on valmis.

Hylätyn kurssin uusiminen tapahtuu pääsääntöisesti heti sen jakson uusintapäivänä, jolta hylätty arvosana on tullut. Hylättyä kurssia voi yrittää korottaa myös kaikkien niiden jaksojen uusintapäivinä, joissa ko. kurssi on tarjolla. Hylätyn kurssin voi uusia myös osallistumalla kurssille ja/tai sen kurssikokeeseen sellaisella jaksolla, jossa kurssi on tarjolla. Opiskelija voi yrittää uusia hylätyn kurssin opetukseen osallistumatta vain kerran.

Hyväksyttyä kurssia saa yrittää uusia vain kerran puolen vuoden sisällä kurssin suorittamisesta. Kurssin arvosanan korotusta voi yrittää erillisenä hyväksytyn kokeen uusintapäivänä, joita järjestetään lukuvuoden aikana kolme kertaa, osallistumalla kurssikokeeseen tai uudelleen kurssin opetukseen. Mikäli uusinnassa tulee huonompi arvosana kuin aiemmin annettu, jää parempi arvosana voimaan.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Poissaolot

Lukioasetuksen mukaan opiskelijan poissaoloon tulee pyytää lupa.
Luvan:
*Yksittäiseltä oppitunnilta poissaoloon antaa ko. aineen opettaja
*Enintään kolmen päivän poissaoloon ryhmänohjaaja
*Pitemmäksi ajaksi rehtori
Poissaoloon tulee pyytää lupa etukäteen. Jos lupaa ei ole voitu pyytää ennakolta, tulee oppilaan välittömästi ilmoittaa poissaolostaan ryhmänohjaajalle/rehtorille (puhelimella kansliaan/opettajainhuoneeseen).

Poissaolot täytyy selvittää kunkin aineen opettajalle poissaolokirjan avulla mahdollisimman pian. Alaikäisten tulee ottaa poissaoloselvityksiin huoltajan kuittaus. Poissaolokirjan saat kansliasta. Poissaolot vaikuttavat suoraan arvosteluun ja myöskin opintomenestykseen. Opettaja voi jättää kurssin arvostelematta, mikäli katsoo ettei ole saanut riittävää näyttöä opiskelijan tiedoista ja taidoista runsaiden poissaolojen vuoksi (Kts. kurssin arvostelematta jättäminen).

Tuntijako (vanha OPS)

Oppiaine tai aineryhmä	Pakolliset kurssit	Syventävät kurssit	Soveltavat kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus	6	2
Kielet
A-kieli, englanti	6	2	3
B1-kieli, ruotsi	5	2	2
B2-kieli, saksa		8	1
B2-kieli, ranska		8
B3-kieli, saksa/ranska/venäjä		8
Matematiikka
Pitkä matematiikka	10	6
Lyhyt matematiikka	6	3
Ympäristö- ja luonnontieteet
Biologia	2	2	1
Maantieto	2	2
Fysiikka	1	8	2
Kemia	1	4	2
Katsomusaineet
Uskonto/elämänkatsomustieto	3	4
Filosofia	1	2
Psykologia		5
Historia ja yhteiskuntaoppi	5	6	1
Taideaineet	3
Musiikki	1-2	3	1
Kuvataide	1-2	3	1
Liikunta	2	3	1
Terveystieto	1	2
Opinto-ohjaus	1
Tietotekniikka			15
Oppilaskuntatoiminta			2
Oppilaskohtaiset kurssit (soveltavia)

Tuntijako (uusi OPS, voimassa 1.8.2005 jälkeen aloittaneilla)

Oppiaine tai aineryhmä	Pakolliset kurssit	Valtakunnalliset syventävät kurssit	Koulukohtaiset syventävät kurssit	Soveltavat kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus	6	3	-	-
Kielet
A-kieli, englanti	6	2	-	3
A2-kieli, saksa	6	2	-	2
B1-kieli, ruotsi	5	2	-	3
B2-kieli, saksa	-	8	-	1
B2-kieli, ranska	-	8	-	1
B3-kieli, saksa/ranska/venäjä	-	8	-	2
Matematiikka
Pitkä matematiikka	10	3	2	-
Lyhyt matematiikka	6	2	1	-
Ympäristö- ja luonnontieteet
Biologia	2	3	-	-
Maantiede	2	2	-	-
Fysiikka	1	7	1	1
Kemia	1	4	1	2
Uskonto/elämänkatsomustieto	3	2	2	-
Filosofia	1	3	-	-
Psykologia	1	4	1	-
Historia	4	2	2	1
Yhteiskuntaoppi	2	2	-	-
Taito- ja taideaineet	5
Liikunta	2	3	1	1
Musiikki	1-2	3	1	1
Kuvataide	1-2	3	-	1
Terveystieto	1	2	-	-
Opinto-ohjaus	1	1	-	3
Tietotekniikka				15
Oppilaskohtaiset kurssit (soveltavia)

Itsenäinen opiskelu

Kurssin tai sen osan voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla osallistumatta luokkaopetukseen. Tällöin kurssi tai sen osa suoritetaan tekemällä kurssiin liittyviä tehtäviä tai laajahko tutkielma. Opiskelija joutuu itse suunnittelemaan ja toteuttamaan opiskeluaan sekä myös arvioimaan työtään. Lisäksi opiskelija osallistuu jakson lopulla järjestettävään kurssikokeeseen. Kursseja voi suorittaa itsenäisesti pääsääntöisesti, mikäli oppilaalla on kaksi kurssia päällekkäin. Muista syistä tulee neuvotella kurssin opettajan kanssa. Kurssit, jotka on mahdollista suorittaa itsenäisesti on mainittu tämän oppaan kurssikuvaukset -osassa. Lupaa kurssin itsenäiseen suorittamiseen anotaan kurssin opettajalta erityisellä lomakkeella. Kurssin uusiminen ei ole mahdollista itsenäisellä suorituksella.

Yleinen järjestys

Lukiolaisia pidetään vastuullisina nuorina, eikä erillisiä käyttäytymissääntöjä järjestyssääntöjen lisäksi ole katsottu tarpeelliseksi laatia. Lukiolaissa kuitenkin säädetään opiskelijan velvollisuuksista seuraavasti: Opiskelijan tulee osallistua opetukseen ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Asialliseen käytökseen kuuluvat tietysti työrauha oppitunneilla ja toisten huomioonottaminen, käytävien, luokkien ja välineistön siisteydestä ja kunnosta huolehtiminen. Tahallisesti rikotun koulun omaisuuden korvaa se, joka sen on rikkonut. Oppitunneille tullaan täsmällisesti, aamunavaus kuunnellaan siinä luokassa, jossa on klo 9 alkava tunti. Mikäli myöhästyy aamunavauksesta, se täytyy kuunnella käytävällä. Opettajien ei tarvitse ottaa myöhästeleviä opiskelijoita tunnille. Kännyköitä ei käytetä oppituntien aikana ja ne pidetään äänettöminä. Ylioppilaskirjoituksiin kännykkää ei saa ottaa mukaan lainkaan.

Oppilaskunta

Oppilaskunnan muodostavat kaikki lukion opiskelijat. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan hallituksen ja siihen kuuluvat toimijat: puheenjohtajan, sihteerin jne. Oppilaskunta valitsee myös edustajansa lukion johtokuntaan. Opettajista yksi toimii oppilaskunnan ohjaajana, jonka ensisijainen tehtävä on toimia tiedottajana opettajakunnan ja opiskelijoiden välillä. Oppilaskunta jakaa avaimet opiskelijoiden kaappeihin ja huolehtii koulukuvausjärjestelyt sekä hiihtopäivän/kulttuuripäivän järjestelyt. Lukiolaisten liiton lukiolaiskortit saa oppilaskunnan kautta.

Vapaatunnit ja välitunnit

Riippuen opiskelijan valinnoista, hänellä saattaa olla eri jaksoissa vaihteleva määrä vapaatunteja. Vapaatunnit kannattaa käyttää opiskeluun esim. kirjastossa tai ATK-luokassa. Lukiolaiset saavat olla välitunnit sisällä. Kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lehtilukusali (eivät muut osat kirjastosta) ovat lukiolaisten käytössä klo 9-12 välisenä aikana. Kirjastossa ei saa meluta eikä roskata. Muutenkin lukiolaisia koskevat kirjastossa kirjaston omat säännöt.

Tupakointi

Tupakointi on koulun alueella kielletty. Täysi-ikäisille on varattu tupakkapaikka koulualueen läheltä. Ensimmäisestä koulun alueella havaitusta tupakoinnista annetaan opiskelijalle kirjallinen varoitus ja toisella kerralla ilmoitetaan poliisille.

Kouluateria

Päivittäinen kouluateria on opiskelijoille maksuton. Ruokalassa käyttäydytään rauhallisesti ja etuilematta ja huolehditaan penkit ylös ruokailun jälkeen. Ruokailemaan mennään pääsääntöisesti lukion omalla vuorolla klo 11.45 alkaen. Mikäli on vapaatunti ennen tai jälkeen ruokailun, voi ruokailla joustavasti klo 11.15-12.15 välisenä aikana. Abiturienteilla on oikeus ruokailla penkinpainajaisten jälkeen vain niinä päivinä kun käyvät koululla tenttimässä.

Kouluterveydenhoito ja tapaturmat

Lukion kouluterveydenhoitaja on tavattavissa Mäkirinteen alakerrassa sijaitsevissa tiloissa torstaisin klo 8-16. Kouluaikana sattuneista tapaturmista tulee tehdä kansliassa mahdollisimman pikaisesti tapaturmailmoitus.

Opiskelutarvikkeet

Opiskelutarvikkeet (kirjat, vihkot, kynät, konseptit jne.) on hankittava itse. Lukiolaisilta peritään syksyisin tarvikemaksu, joka kattaa kuvataiteen tunneilla tarvittavat materiaalit, monisteet sekä kokeissa käytettävät konseptit.

Koulumatkat

Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja päätoimisesti opiskelevat lukiolaiset, joiden yhdensuuntainen koulumatka on yli 10 kilometriä. Lukio-opiskelija on oikeutettu koulumatkatukeen, kun opintojen laajuus on vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin. Lukiolaisella on mahdollisuus saada koulumatkoihinsa tukea KELA:lta 43 euroa kuukaudessa ylimenevästä osasta. Tähän 43 euroon sisältyy 44 yhdensuuntaista matkaa. Opiskelija täyttää kansliasta saamansa koulumatkatukihakemuksen ja opiskelijalipun ostotodistuksen ja toimittaa ne takaisin kansliaan. Tämän jälkeen opiskelija saa ostotodistuksen takaisin itselleen, vie sen matkahuoltoon ja tilaa sieltä ostotodistuksella älykortin koulumatkoja varten.

Opintotuki

Valtio antaa opintotukea yli 17-vuotiaille lukiolaisille. Lukiolainen voi saada opintorahaa ja tietyissä tapauksissa myös opintolainaa. Yksin vuokralla asuva voi hakea asumislisää. KELA lähettää kaikille osittain valmiiksi täytetyn hakulomakkeen. Jos koulunkäynti ei ole säännöllistä koulun velvollisuus on ilmoittaa asiasta opintotukikeskukselle ja tuen maksu voidaan lopettaa ja periä takautuvasti takaisin.

Opintotukea voi saada neljännelle opiskeluvuodelle vain perustellusta syystä. Opiskelijan tulee osallistua lukukauden aikana vähintään kymmeneen kurssiin tai ylioppilaskirjoituksissa ainakin kahteen tutkintoaineeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen arvosanan korottaminen luetaan mukaan, kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan. Osallistuminen yo-kirjoituksiin sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu ei oikeuta tukeen yo-tutkinnon kokeiden perusteella. Lukiolaisten opintotukihakemukset käsittelee KELA:n paikallistoimisto. Neuvontaa opintotukiasioissa antaa lukion kanslia.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa keskitetysti tai hajautetusti enintään kolmella peräkkäisellä tutkintokerralla. Tutkinnon voi aloittaa keväällä tai syksyllä. Osallistumisen edellytyksenä on, että kokelas on osallistunut ennen kokeeseen osallistumista vähintään ao. aineen pakollisille kursseille. Hylätty pakollinen koe voidaan uusia kaksi kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran. Ylioppilastutkinto on suoritettu, kun neljä pakollista koetta on hyväksytysti suoritettu. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on myös, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen. Ilmoittautumisajat yo-kirjoituksiin ovat 5.6. (syksyn yo-kirjoituksiin) ja 23.11. (kevään yo-kirjoituksiin).

Opiskelija saa syksyn yo-kirjoitusten kirjallisiin kokeisiin osallistumista varten kirjoituspäivää edeltävän päivän ja kirjoituspäivän vapaaksi koulutyöstä.

Musiikkiopiston suoritusten korvaavuudet

Alla mainitut musiikkiopistossa suoritetut kurssit voidaan pyydettäessä hyväksilukea lukion oppilaskohtaisiksi kursseiksi taulukon mukaisesti.

Musiikkiopistoasteen päättötodistukseen kuuluvat suoritukset	Lukion kurssit
pääaineen I kurssi	2
musiikin teoria	1
säveltapailu	1
harmoniaoppi/kenraalibasso/yleinen musiikkitieto	1
yhteismusisointi	1
Perusasteen päättötodistus	1

Lukiossa hyväksiluettavat kurssit tulee olla suoritettu (todistus päivätty) sinä aikana kun opiskelija on ollut kirjoilla Haapaveden lukiossa.

Tietotekniikkalinja

Tietotekniikkalinja on käynnistynyt lukiossa syksyllä 2001. Periaatteena on, että lukiossa voi opiskella Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti tietojenkäsittelytieteistä 27 opintopisteen opintokokonaisuuden. Suoritettavat opinnot ovat:

Yliopiston opintokokonaisuus: Tietojenkäsittelyn opinnot:	Lukion kursseiksi muutettuna:
Johdatus ohjelmointiin, 5 op Ohjelmointityö, 2 op	AT5 Ohjelmointi I AT6 Ohjelmointi II AT7 Ohjelmointi III
Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin, 4 op	AT8 Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin I AT9 Johdatus tietojenkäsittelytieteisiin II
Johdatus tietojärjestelmien suunnitteluun, 5 op	AT10 Tietojärjestelmät I AT11 Tietojärjestelmät II
Internet ja tietoverkot	AT12 Internet ja tietoverkot I AT13 Internet ja tietoverkot II
Projektitoiminnan perusteet	AT14 Projektitoiminnan perusteet I AT15 Projektitoiminnan perusteet II
Digitaalisen median perusteet, 3 op	AT16 Digitaalinen media I AT17 Digitaalinen media II
Digitaalinen kuvankäsittely, 4 op	AT18 Digitaalinen kuvankäsittely I AT19 Digitaalinen kuvankäsittely II
Ihminen tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä, 3 op	AT20 Käyttöliittymät I AT21 Käyttöliittymät II

Kurssit jaetaan kolmen vuoden ajalle ja ne hyväksytään sekä yliopiston että lukion kursseiksi. Sisäänpääsy Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelmaan helpottuu, mikäli suorittaa tietojenkäsittelyn 27 op:n kokonaisuuden. Opiskelemaan voi päästä ilman pääsykoetta, mikäli suorittaa 27 op ja läpäisee ylioppilaskirjoitukset kohtalaisesti. Kurssit toteutetaan Haapavedellä lähiopetuksena päiväsaikaan. Lisäksi toteutetaan vierailuja tietojenkäsittelytieteiden laitokselle ja alan yrityksiin. Opiskelijat tietotekniikkalinjalle on keväästä 2002 lähtien valittu yhteishaun kautta. Yhteishakukoodi on 818.